Nuorisotyötä

Eilen tuli oikeastaan ensimmäistä kertaa tehtyä hommia KR:n eteen niin ettei oma lehmä ole ollut siellä ojan pohjilla. Järjestin yhdessä Piitulaisten kanssa nuorille suunnatun Talvirallin toisen harjoituksen. Aaro yhdessä Silvennoisen Santerin kanssa pyöräytti koko sirkuksen käyntiin viikkoa aikaisemmin. Täytyy myöntää ettei tähänkään täysin oma-aloitteisesti mukaan tullut lähdettyä, mutta se sähköposti, jossa talvirallista kerrottiin, ei paljoa perääntymisen mahdollisuuksia antanut.

Ratojen suunnitteluvaiheessa osoitin jo lahjani Ocadin käyttäjänä. Enhän minä noista mittakaavoista koskaan mitään ole ymmärtänyt, vaikka oppini olen Mikkelin parhaalta saanut. Suunnittelutyö siis tehtiin kartalle, jonka pohjamittakaavaksi luulin peruskymppitonnia. Onneksi Silvennoisen Jussi on sen verran kovemman luokan ammattilainen ettei nyt suurempaa vahinkoa päässyt käymään ja radat eivät paisuneet puolitoistakertaisiksi.

Rastien viennin toteutin "normaalisti". Helppous oli ratasuunnittelun kulmakiviä. Ajelin parinkymmenen minuutin verran rallia pitkin Niinivaaran kortteleita välillä ikkunasta rasteja tiputellen. Muutama opaslippu ja valmista tuli. Harvoin olen ollut kaiken tehneenä jo tunti ennen määräaikaa.

Positiivista oli mielestäni huoli karttojen riittävyydestä, kun lapsia ja nuoria sekä lapsenmielisiä alkoi valumaan paikalle. Kun pojat karkasivat yhteislähdöllä pidemmälle kortteliradalle , tuli itselleni hoppu saada lapsen suunnistamaan ja livahtaa itse perään muiden hoitaessa tulospalvelun.

Lapsille painotin kolmea asiaa: laduilla ei saa juosta, jäälle ei mennä ja pihoille ei ole asiaa. Omatuntoni alkoi kolkuttamaan siinä vaiheessa, kun harjoituksen päättävässä sprinttiosuudessa suunnittelin parkkipaikan läpi oikaisua juostuani aluksi ladulla sekä jäällä saman rastivälin aikana. Siinä se miehen moraali taas nähtiin. Toivottavasti kukaan junnareista ei kyseistä tapahtumaa päässyt todistamaan.

Mukavaahan tuo oli, kun vaivannäkö palkittiin hyvällä osaanotolla. Mikään ei ota pannuun kuin asioiden järjestäminen turhan takia.